perjantai 29. marraskuuta 2013

Viikkotreenilöitä

Eihän siitä tauosta mittään tullu! Kun ens viikolla on itsenäisyyspäivät ja kaikki jotka sotkee normia treenirytmiä niin ajattelin siirtää taukoilun sitten sinne suosiolla:)

Tiistaina agilityä molempien kanssa, vielä sitä samaa Elinan rataa. Luca oli kyllä aivan ihmeellinen, vähän semmonen kisa-Luca:/ Siis ei tullu rimoja alas eikä mittään semmosta, mutta se tekee niin ihmejuttuja nykyään, että en ihan pysy perässä sen ajatuksen juoksussa. Siis olin etukäteen päätätnyt tehdä nollatreenin 16-esteelle asti, eikä sen olis TODELLAKAAN pitänyt olla mitenkään mahdotonta, koska sen radan vaikeimmat kohdat alkoi vasta siitä eteenpäin ja sitäpaitsi me oltiin jo kerran sitä treenattu, haloo! Noooh. Eihän siinä muuten mitään onkelmaa ollutkaan, mutta jostain ihmeen syystä mun koira ei enää osaa poispäinkäännöstä. Se lähti JOKA KERTA lukemaan sitä varmaankin jonain takaaleikkauksena, koska lähti kiertään aivan väärää siivekettä. No siihen se meidän nollareeni sitten kosahti, vaikka muuten pätkä meni ihan hyvin, jopa hypyn ohitus kepeille mennessä ja poispäin käännös kepeiltä putkeen. Harmillista.

Tämän jälkeen yritin vielä kiukuissani väkertää sitä radan vaikeinta kohtaa ja eihän siitä mittään tullu. Koira säntäilee sinne ja tänne väärille esteille ja sitten ahdistuu kun ei saakkaan tehdä ihan mitä itse tykkää ja sitten ei voi tehdä enää mitään eikä ainakaan reagoida ohjauksiin. Puuh. Treeni loppui sitten melko ärtyneissä tunnelmissa, mutta joskus näin. Ei aina jaksa yrittää väkisin vääntää jotain onnellista hymyä naamalle ja lopettaa treeniä hyvään juttuun jos koira tekkee mitä sattuu! Jälkeenpäin ajateltuna kuitenkin sitä vikaa pitää aina itsestään ettiä: Lyhennä treeniaikoja, malta lopettaa ajoissa! (Vaikka kai ton tasoisen/ikäisen koiran pitäis kestää vähän toistoa ja epäonnistumistakin?)

Raipan kans en tehny enää rataa, vaan pelkästään päällejuoksuja ja saksalaisia kertauksena sunnuntaista. Päällejuoksut sille on selkeesti jo avautunu, saksalaisessa vielä hakemista, siis ei ainakaan ilman verkkoja pysty tekeen kunnolla. Loppuun muutama toisto puomia. Kivasti se on ruennu katteleen sinne eteenpäin namikupille ja malttaa odottaa vapautuksen sinne:)

Huom huom muuten vielä sunnuntain Elina-antia, joka tuli eilen elävästi mieleen omassa koulutettavassa ryhmässäni: Jos koira häiriintyy edessä maassa tai apuohjaajalla olevasta lelupalkasta, korjaus ei tulisi olla lelun piilottaminen koiran näkyvistä vaan päinvastoin. Lelu laitetaan AINA näkyville koiralle ja sen on opittava, että tehtävä suoritetaan ja sitten pääsee palkalle. Raider näytti oppivan tämän yhdestä kerrasta (Beethoven:)), mutta erään ryhmäläiseni kanssa jouduttiin todella tanistamaan asiassa ja vielä jäi harjoittelun asteelle. Tällä kyseisellä koiralla on TODELLA korkea vire lelupalkalle päästessään ja selkeästi sen keskittyminen herpaantuu huomattavasti lelun näkemisestä tai siitä, että tietää sen olevan apuohjaajalla. Tässä siis itselleni taas hyvä oivallus kouluttajana, että palkan ollessa edessäkin keskittymisen pitäisi olla tekemisessä.

Eilen meni ilta pitkäksi treenien vedon jälkeen, joten päätin omieni kanssa tehdä ilman rataa jotain pikkutreeniä. Lucan kanssa tehtiinkin sitten tokoa vaihteeksi:) Ja nyt oli kyllä hyvä treeni, täytyy sanoa!
- Ruutua alkuun: Pitkältä matkalta lähetys niin, että ensin heittelin muutaman kerran putkiin ja sen jälkeen otin viereeni. Lähti hyvin heti paikantamaan ruutua kun kyselin muutaman kerran missä se on ja meni lähetyksellä lujaa suoraan hyvään paikkaan! JES! Sitten vielä yksi toisto palkalle ruutuun ja yksi toisto topin + maahan käskyn kanssa. Todella näpsäköitä kaikki!
- sitten luoksetulon stoppeja: suoralla ensin muutamia pelkkiä stoppeja ja niistä palkka. Ne oli ihan hyviä itseasiassa-->en lähe enää kikkaileen sen stoppikäskyn kanssa mitään vaan kyllä se on se käden heilautus mikä on ollutkin! Sillä on paras. Sit yhden kerran koko liike ja vielä seisomasta maahan, siitä palkka. Ihan oli hyvän oloisia toistoja kaikki. Tämäkin on oikeesti tällä erää treenitilanteessa ihan hyvien pisteiden arvoinen liike, vaikka se joskus tuntui että siitä ei tuu valmista koskaan! Mut tän liikkeen, kuten myös ruudun ongelma onkin nimenomaan se kisavire..
- loppuun vielä vähän metallia hypyn kautta. Se on kyllä kans kehittynyt ihan hyväksi yhtäkkiä:) Veikkaanpa, että suurin vaikutus on ollut sillä maasta nappaamistreenillä, jota oon kotioloissa tehnyt. Sen myötä Lucan asenne metallikapulaa kohtaan on muuttunu ihan täysin ja se nappaa sen maasta oikeasti mielellään! Siispä hyvä hyvä. Hassua, että jotenkin mulla olis oikeasti NYT paljon enemmän valmistautuneempi tai varmempi olo mennä kokeeseen kun silloin syyskuussa paaaaljon tiiviimmän treenitahdin seurauksena:D Ehkä se juju on ollut osaltaan myös siinä, et nyt on uskaltanu alkaa tekeen niitä liikkeitä enemmän myös kokonaisina, koska kyllähän sillä koiralla olis hyvä olla edes joku haju myös kokonaisliikkeestä ennen kokeeseen menoa. Ainakin Lucan kohdalla se on vaan hyvä asia, koska Luca on niinku juna: kun se jonkun homman hoksaa niin se menee sitten sitä raidetta pitkin hamaan tappiin saakka, myös vaikka toisin käskettäis:)

Sitten vielä Raideri. Sen kans päätin tehdä takanaleikkaustreenin, koska tajusin että se kuuluu myös niin perusohjauksiin ja en ollu sitä tehny vielä koskaan ennen:D Eli kolmen hypyn kaarroksiin takanaleikkauksia. Ensin palkka edessä hypyn takana ja sitten leikkauksen kautta putkiin. Hyvähyvähyähyvä:) Ei mittään ongelmaa ja kivasti kääntyy ja reagoi kuitenkin ilman, että jää kyseleen. Jee! Ja ps: Lähdöissä pysymisissä ei enää mitään ongelmaa! Tosi nätisti jää istua napottaan ja käskystä vasta vapautuu. Oliko se tosiaan viikko sitten kun niistä ei tullut vielä yhtään mitään?? :)
Leikkausten lisäksi taas puomia. Nyt otin jo sellaisia toistoja, että nostin koiran alastulon puoleen väliin. Kerran se pompsahti sieltä sivuun, mutta kun en tehnyt hetkeen mitään niin PERUUTTI itse oikeaan paikkaan:) Hienoja toistoja, ja nyt se nokkiminen on oikeasti jo sellaista nokkimista eikä etupään maahan liimaamista!

1 kommentti:

  1. Kyllä hänessä on selvästi Beethoven Seniorin elkeitä! On vaan niin siistii, kun kaikki tuntuu toimivan kuin itsestään. ( ; Ja tiedän sen toisenkin ääripään, ehkä Luca on vaan ollut liikaa Ronin seurassa.

    T. Seniori itsekin

    VastaaPoista