Hitaasti alkuun

Niin se on vaan lähdettävä taas tähänkin vuoteen reenailujen kanssa, hitaasti mutta varmasti. Tämä viikko ollaan menty jotakuinkin normaalirytmissä eli maanantaina ja torstaina agilityä. Ehkä tein?! muutamana päivänä myös jotakin hyvin pientä tokoon suuntaavaa itsekseni (lähinnä pihalla leikkimisen yhteydessä stoppeja ja sisällä kaukojumppaa tms.) ja eilen sitten treenailtiin oman seuran hallilla Sinin opastuksessa.

Mehän ollaan Lucan kanssa käyty tokoilemassa ProCaniksella nyt kolme vuotta, joten tämä sieltä poisjäänti tuntuu melkoiselta shokilta vielä. Heti kuitenkin huomasi, että kun oli uus ohjaaja niin tuli ihan erilaista reeniä, eli kyllä sitä vaan pitäis välillä vaihdella ihmisiä joiden silmäin alla treenailee!

Vähän jähmeältä tuntui tekeminen ylipäänsä, mutta tässä tärkeimmät:
- metallinoutoa hypyn kautta. Ensimmäinen kerta oli huono, jäi hypyn jälkeen aavistuksen haahuileen eikä heti ottanut kapulaa, en antanut uutta käskyä vaan odotin hetken ja sit hakikin kyllä, tästä vauhtipalkka. Seuraavat toistot olikin sitten paljon parempia: hyvällä vauhdilla hypyn yli ja ilman epäröintejä otti kapulan, ja mikäli oikein muistan niin pitokin oli suht hyvä, ei siis sitä kalinaa kuulunut ollenkaan! Kaikista tuli vauhtipalkka, ja sitä onkin hyvä vahvistaa että myös se tuontivauhti pysyis hyvänä. Palautushan ei itsessään ongelma oo. Tästä jäi ihan hyvä mieli.
- Sitten ruutua. Sini ehdotti meidän täysin paikalleen seisahtaneeseen ruutuun uutta tyyliä: kosketusalusta kokonaan pois ja ruetaan opettaan alkuun lyhyemmältä matkalta vaan käymällä merkkaamassa paikkaa ruudussa ja lähettämällä, joko vierestä tai sit itse seistään puolivälissä matkaa. Tämä tuntui toimivalta, muutama epäröinti siellä alkupään toistoissa tuli, että jouduin antaan uuden käskyn mutta käsimerkkiähän saa käyttää!! Se tuntui auttavan kummasti. Tästä tuli ihan kivojakin kertoja, ja sekaan voi aina silloin tällöin ujuttaa jonkun kerran kun palkka on ruudussa, saa olla melko takaosassa. Juu, uskoisin että tämä on hyvä juttu, ja kun suurimmaksi osaksi ruutujumitus on kumminkin johtunut vain reenin puutteesta.. Sen reenaamiseen tarvitaan se tila ja pienet järjestelyt, joten liian harvoin tulee tehtyä..
- loppuun muutama tunnari kisanomaisesti. Täytyy muuten reenailla sitä mun kääntymistä selin! Koira pompsahti ties montako kertaa pois istumasta kun käännyin, ihmetteli selvästikin että mitäs hemmettiä tää on.. Eka kerta oli taas melko huono. Jo menovauhti oli hidas, työskentely itsessään ihan hyvää, mutta sitten otti oman, tiputti, epäröi ja haisteli muita. Lopulta otti kuitenkin oman mutta senkin pudotti vielä tullessaan maahan ja mitä lie kaikkea siinä venkoili. Noh.. Toinen kerta oli jo vähän parempi, ja siinä palkkasin sitten vauhdista. Tässä vauhdista palkkaamisessa täytyy vaan olla tarkkana, et palkka ei tuu liian aikaisin, vaan vasta sitten kun a) koira on puolivälissä tulossa tai b) kun se on edessäni, mutta ei odotetakaan perusasentoon. Muuten voi helposti alkaa odottamaan palkkaa jo oikean nostamisesta! Ottaen huomioon kuinka vasta ollaan edes alettu kokeileen tunnaria ilman ritilää niin täytynee kuitenkin muistaa, että siihen nähden kehitys on ihan hyvää! Nyt täytyy kuitenkin ottaa viikolla kotona yksi reeni ritilällä ja muistutella/vahvistaa sitä työskentelyä ettei se pääse heikkenemään.

Agilityreeneistä koitan saada jotain irti sitten ens viikolla, tällä viikolla maanantain teemana oli kontaktien sivu/taakse irtoamiset jotka muuten meni ihan ok. Torstaina omatoimista hömpöttelyreeniä, radasta ei oikein saanut mitään kummempaa irti. Ens viikolla mennään lauantaina ProCanikselle tokoilemaan, mutta tällä kertaa sielläkin eri ohjaajan oppeihin! Ja vielä viimeisenä kuulumispäivityksenä: kaksiin kisoihin pistin juuri äsken ilmoittautumiset menemään eli silläkin saralla starttaillaan tähän vuoteen.